perjantai 14. joulukuuta 2012

Kide-novellihaaste

J.S. Meresmaa pisti Esikoiskirjailijan vuosi -blogissaan pystyyn vuoden mittaisen Kide-novellihaasteen. Itse en ole mikään novellien himolukija, ja useimmiten valitsen mieluummin romaanin kuin novellikokoelman, joten päätin tarttua haasteeseen! Tähän mennessä tänä vuonna novellikokoelmia on tullut luettua vain kolme: häviävä osa kaikkien luettujen teosten määrästä.

Miten sitten määritellään novelli? Tai novellikokoelma? J.S. Meresmaa mainitsikin tämän kysymyksen blogissaan, sillä varsinkin kertomuksen ja novellin välinen raja on vaikeasti määriteltävissä. Tähän haasteeseen lasken kuitenkin novelleiksi myös aikuisille suunnatut kertomukset: lapsille suunnattuja kertomuksia tai lyhyitä satuja en laske. Novellikokoelmaksi taas lasken myös teoksia, jotka pitävät sisällään myös lapsille suunnattuja satuja tai runoja, mikäli novelleita tai aikuisille suunnattuja kertomuksia on kuitenkin enemmistö kokoelman sisällöstä.

Haasteen alkuperäiset säännöt voi lukea J.S. Meresmaan blogista, mutta olen saanut luvan muokata ohjeita hieman itselleni sopivaksi. Toteutan haasteen seuraavanlaisesti:

1. Otan tavoitteekseni lukea novellikokoelmia. Tavoitteeni on lukea viisi novellikokoelmaa.
2. Toteutan haasteen vuoden aikana, eli siis aikavälillä 14.12.2012 - 14.12.2013.
3. Bloggaan jokaisesta lukemastani novellikokoelmasta.
4. Valitsen jokaisesta lukemastani novellikokoelmasta yhden minua sykähdyttäneen novellin ja kirjoitan siitä lyhyesti erikseen tähän postaukseen.

Novellikokoelmat:

1. Mika Waltari: Joulutarinoita

Joulutarinoita menee oikeastaan niukin naukin novellikokoelmasta. Waltarin joulukertomuksista ja joulurunoista koottu teos koostuu myös saduista sekä lapsille että aikuisille, mutta päätin kuitenkin laskea sen mukaan tähän haasteeseen. Onhan teoksessa myös lyhyitä tekstejä, jotka täyttävät novellin määritelmän.

Parhaiten mieleeni jäi kokoelmasta novelli Nuoren Antonin jouluaatto. Novelli on lyhyt kertomus nuoresta Antonista, joka kohtaa sielunkumppaninsa. Waltari on onnistunut yhdistämään novelliinsa sekä huumoria että syvällisempääkin ajateltavaa. Novellissa on läsnä myös yliluonnollinen elementti: Anton näkee tulevan puolisonsa toistuvasti unessa, ja päättää sen perusteella tutustua häneen.

2. Sauli Niinistö: Hiljaisten historia

Niinistön Hiljaisten historia koostuu sekä kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuvista teksteistä että fiktiivisistä novelleista. Monet novelleista käsittelevät taloutta ja politiikkaa.

Pysäyttävin novelli oli kokoelman viimeinen, Surun siluetit. Novelli perustuu Sauli Niinistön omiin kokemuksiin vuoden 2004 tsunamista, jonka synnytti maanjäristys Intian valtamerellä. Surun silueteissa Niinistö kuvaa eri maiden kansalaisia, jotka tsunamin synnyttämä epätoivo ja suru yhdistävät. Samoin Niinistö on tavoittanut tekstiinsä myös sen, ettei kärsimys rajoitu vain yhteen kansakuntaan tai kulttuuriryhmään: kärsimys on universaalia, ja luonnonkatastrofien edessä ihminen on yhdenvertainen riippumatta varallisuudesta, asemasta tai kansalaisuudesta. Novelli oli koskettava ja mitä luultavimmin myös kirjoittajalle henkilökohtaisin.


Kari Levolan Syvältä, veistoluokan uumenista on kokoelma lyhyitä novelleja nuorista nuorille. Monet novelleista käsittelevät tietotekniikkaa, nykyaikaa ja tietysti erityisesti maailmaa nuorten näkökulmasta.

Yksi mielenkiintoisimmista novelleista teoksessa oli Muistolehto.fi, joka kertoo nykyajan ajanpuutteesta ja siitä, kuinka hiljentyminen, muisteleminen ja muistaminen muuttuvat myös velvollisuudeksi, joka voidaan helpommin toteuttaa netissä. Lukiolainen Pete pystyttää nettiin sivuston, jolla voi käydä muistelemassa edesmenneitä sukulaisia, mikäli ei tätä tosielämässä viitsi tai jaksa tehdä. Muistolehto.fi kariutuu lopulta siihen, kun halvemmat saman alan sivustot syrjäyttävät sen. Novelli oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen kuvaus myös siitä, miten nykyihminen pyrkii tekemään kaiken helpoimman kautta ja valjastaa jopa henkilökohtaisimmat ja herkimmät tunteet rahan ansaitsemiseksi.

4. István Örkény: Minuuttinovelleja

Unkarilaisen István Örkényn Minuuttinovelleja koostuu useasta surrealistisesta novellista, joiden pituudet vaihtelevat. Toistuvia aiheita Örkényn novelleissa ovat sota ja yllättävät ja mahdottomatkin juonenkäänteet.

Erityisesti mieleeni jäi yksi teoksen ensimmäisistä novelleista, Ei mitään uutta. Kyseinen novelli kertoo surrealistisesta ja mahdottomasta tapahtumasta: rouva Mihályné Hajduska nousee haudastaan Budapestissa ja erinäisten ihmisten kanssa rupateltuaan päättää palata takaisin kuolleiden pariin. Novelli on mielestäni mielenkiintoinen yhdistelmä arkipäiväistä kerrontaa ja omituista tapahtumaa. Novellin muut hahmot eivät tunnu järkyttyvän tai häiriintyvän lainkaan rouva Hajduskan ylösnousemustempusta, vaan pitävät sitä aivan normaalina. Pikemminkin he pitävät tämän palaamista hautaansa outona: juurihan me vasta juttelimme mukavia. Novellia Ei mitään uutta lukiessani ajattelin, kuinka tyhjänpäiväistä ja arkipäiväistä elämä onkaan: mitään niin erityistä ei juurikaan tapahdu, että siitä olisi jo edesmenneille jotain mielenkiintoista kerrottavaa.

5. Fritz Galt: Comoros Moon

Fritz Galtin Comoros Moon on yhdentoista novellin kokoelma, jonka päähenkilönä seikkailee Alec Pierce. Novelleissa maisemat ja toimenkuva vaihtuvat, mutta vaaratilanteita riittää aina.

Pidin eniten kokoelmassa novellista Lone Sailor. Tässä novellissa Piercen kokemukset Komoreilla saavat päätöksen, eikä novelli tuntunut yhtä keskeneräiseltä kuin Comoros Moonin muut novellit. Alec Pierce joutuu myös tekemään novellissa tärkeitä päätöksiä, toisin kuin suurimmassa osassa muista novelleista.

Luettu: 5/5

Haastekooste löytyy täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti