sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Frankenstein

Kirjoittaja: Mary Shelley
Julkaistu: 1818
Kustantaja: Wordsworth
Sivumäärä: 225

"It was on a dreary night of November... when... I [Frankenstein] saw the dull yellow eye of the creature open; it breathed hard, and a convulsive motion agitated its limbs."

Sveitsiläinen Victor Frankenstein, innokas luonnontieteiden opiskelija, kokoaa ihmistä kookkaamman hahmon, jonka onnistuu herättämään henkiin. Frankenstein kuitenkin säikähtää pahanpäiväisesti tekoaan ja omaa vääristynyttä luomustaan, joka kadottuaan pariksi vuodeksi ilmestyy taas takaisin Frankensteinin elämään, traagisin seurauksin.

Mary Shelleyn kauhuromaani Frankenstein käsittelee yksinäisyyden ja joukkoon kuulumisen tarvetta sekä sitä, mihin vetää tavoiteltavan tiedon ja tieteen raja. Shelley käsittelee teoksessaan myös ihmisen rajoja ja oikeuksia.

Yksi teoksen pääteemoista on tarve kuulua jonnekin ja joukkoon kuulumattoman tuska ulkopuolisuudesta. Frankensteinin luoma hirviö on yksinäinen, yksinäisempi kuin mikään muu voi olla, sillä hän on ainoa lajiaan. Yksinäisyyden aiheuttama suru, kärsimys ja tragedia käy parhaiten ilmi Frankensteinin hirviön yksinpuhelussa:

"I was benevolent; my soul glowed with love and humanity; but am I not alone, miserably alone? You, [Frankenstein]  my creater, abhor me; what hope can I gather from your fellow-creatures, [humans] who owe me nothing? [T]hey spurn and hate me... Shall I not then hate them who abhor me? I am miserable, and they shall share my wretchedness... not only you and your family, but thousands of others, shall be swallowed up in the whirlwinds of... [my] rage."

Yksinäisyyden ja joukkoon kuulumattomuuden tunteella ja kokemuksella on siis tuhoisia seurauksia. Tämä ei ole pelkästään totta Frankensteinin maailmassa, vaan myös todellisuudessa. Väärinymmärretty olo ja muiden hyljeksintä voi johtaa tuhoisiin tapahtumiin, kun yksinäinen ei kykene käsittelemään tunteitaan, vaan syyllistää itseään ja katkeroituu lopulta muille. Mielestäni Frankenstein ei kuitenkaan luonut mielikuvaa hirviöstä ainoastaan hyljeksinnän uhrina, vaan hahmokuva hirviöstä on paljon moniulotteisempi. Frankensteinin hirviö on yhtäaikaa sekä uhri että syyllinen.

Frankenstein antaa itse hahmona ymmärtää, ettei ihmisen pidä tiedon vuoksi uhrata itseään: tieto lisää tuskaa. Tämä käsitys vahvistuu sitä mukaa kun kirja etenee. Frankenstein pitää paitsi luomaansa hirviötä ihmiselle haitallisena, myös täydellistä uppotumistaan työhönsä, jonka aikana hän laiminlöi lähimpiään ja perhettään.

"Learn from me [Victor Frankenstein]... how much happier that man is who believes his native town to be the world, than he who aspires to become greater than his nature will allow."

"A human being in perfection ought always to preserve a calm and peaceful mind, and never to allow passion or a transitory desire to disturb his tranquillity."

"Man... how ignorant art thou in thy pride of wisdom!"

Frankensteinin ajatusmaailmassa ihmisen täydellisyys on rauha itsensä ja toisten välillä. Tätä rauhaa ei pidä mennä häiritsemään tiedon lisäämisellä: ihmisen ylpeys ja tiedonhalu on usein vain vahingollista. Frankenstein  oikeastaan tukee tätä käsitystä romaanina: koko juoni nojaa olettamukseen, että kun ihminen ylittää tietyn tiedon rajan, se ei enää ole hyödyllistä vaan vahingollista.

Frankenstein käsittelee täten myös ihmisen rajoja ja oikeuksia: on selkeää, että teoksen päähenkilö, Victor Frankenstein, astuu näiden rajojen ulkopuolelle. Luodessaan elävän hirviön hän tekee itsestään jumalan. Tätä vertauskuvaa käytetään myöhemminkin romaanissa: hirviö vaatii Frankensteinia antamaan hänelle mahdollisuuden onnellisuuteen, sillä hirviön silmissä Frankenstein on hänen luojanaan velvollinen siihen. Frankensteinin hirviö käy luojaansa vasten, syyttäen Victor Frankensteinia siitä, että hän on hylännyt oman luomuksensa. Frankenstein on kuin Jumalan irvikuva, kuten hirviö antaa ymmärtää:

"God... made man beautiful and alluring, after his own image; but my form is a filthy type of yours, more horrid even from the very resemblance."

Tällä Shelley nostaa esiin myös mielenkiintoisesti usein uskonnollisuuteen liitetyn ajatukseen: ihminen ei saa ylpistyä ja uskoa olevansa jumala.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Shelley on kuvannut eurooppalaisen yhteiskunnan olevan naisille ainakin jossain määrin tasa-arvoinen. Tämä käy ilmi Frankensteinin hirviön kertomuksessa perheestä, jota hän tarkkaili sivusta ja jolta hän oppi ihmisten tapoja. Perheen poika rakastuu turkkilaisen kauppiaan tyttäreen, Safieen. Safie puolestaan ihastuu länsimaiseen yhteiskuntamalliin:

"The prospect of... remaining a country where women were allowed to take a rank in society was enchanting to her [Safie]".

Mary Shelley siis selkeästi piti eurooppalaisia maita 1800-luvun alussa feministisesti edistyneinä jopa siinä määrin, että piti mahdollisena naisille osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Feministinen ajatusmalli ei ole yllätys: Shelleyn äiti oli "feminismin äidiksi" kutsuttu Mary Wollstonecraft, joka oli yksi naisasialiikkeen varhaisimmista puolestapuhujista ja lukuisten feministisien tekstien kirjoittaja. Yllättävämpää minusta oli kuitenkin se, että Shelley piti naisten yhteiskunnallista osallistumista mahdollisena. 1800-luvun alun länsimaat olivat kuitenkin hyvin mieskeskeisiä, ja naisten oikeuksia ei voinut verratakaan miesten oikeuksiin.

Frankenstein oli mielestäni mielenkiintoinen teos, joka onnistuu nostamaan esiin mielenkiintoisia teemoja. Kauhuelementtiensä ohella Mary Shelleyn romaanissa käsitellään universaaleja aiheita, jotka ovat tänä päivänä aivan yhtä tärkeitä ja ajankohtaisia kuin 1800-luvun alussa.

2 kommenttia:

  1. Oo, tämä on ihana teos! Kunpa olisi aikaa lukea englanniksi, hyllyssä tönöttää vain joku suomennos.

    Ja Shelleyn kieltä kun on kehuttu miltei joka paikassa.

    Plus: Ihan oikeassa olet, ajankohtaisia asioita.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Yllättävää kyllä, tämä ei ollut englanniksi mitenkään vaikealukuinen, vaikka onkin 1800-luvulla kirjoitettu: vaikka opiskelenkin englanniksi, vanhahtava kieli tuottaa joskus pienoisia vaikeuksia.

    VastaaPoista