sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Saattaa sisältää pähkinää

Saatu arvostelukappale.

Kirjoittaja: Juho Nieminen
Julkaistu: 2013
Kustantaja: Helsinki Poetry Connection
Sivumäärä: 127

Juho Niemisen runokokoelma Saattaa sisältää pähkinää on kokoelma "randomia runoutta". Ja randomia se tosiaan on. Runot ovat hieman abstrakteja, mutta eivät kuitenkaan liikaa minun makuuni. Toisin sanoen Niemisen runot ovat ymmärrettävässä muodossa ja ymmärrettäviä lauseita, vaikka niiden sisältö saattaa olla hieman oudohkoa tai erikoista. Vähän niin kuin Ultra Bran sanoitukset.

Pidin oikeastaan tästä teoksesta paljon. Runoja on tullut luettua aivan liian vähän, ja jotenkin en osaa pysähtyä niiden äärelle, miettimään, vaan runokirjat tulee luettua samalla lailla kuin romaanitkin: yhteen pötköön ja hieman ahmien. Niemisen runoissa suurin osa oli kyllä sellaisia, jotka soljuivat ohi jäämättä juuri mieleen, mutta mukaan mahtui myös runoja tai lauseenpätkiä, jotka jäivät mieleen. Kuten:

"Laiturit ovat siltoja, joiden rakentaminen on jätetty kesken."

ja

"Koska ollaan perillä?
Elämässä ollaan perillä juuri nyt."

Muutamat lauseet ja ajatukset olivat hyvin mieleenpainuvia, sellaisia, jotka voisin kirjoittaa lapulle ja lukea uudestaan. Lukiessani Saattaa sisältää pähkinää, mietin, että eikö se juuri ole runon tarkoitus? Jättää mieleen jotain ajateltavaa tai kaunista, lyhyessä hetkessä. Tietysti runouttakin on erilaista. Juho Niemisen runous kyllä osui ja upposi minuun, sillä liian kertova runous on mielestäni tylsää ja liian abstrakti runous on mielestäni tekotaiteellista ja aivan liian hankalasti, jos ollenkaan, ymmärrettävää.

Saattaa sisältää pähkinää sisälsi myös humoristisen ulottuvuuden. Erityisesti runon Siltä varalta, jos viimeinen säe oli mielestäni ovela ja oivaltava:

"varata arkkuun tyhjää tilaa siltä varalta jos sattuu kääntymään haudassaan"

Plussapuolelle Niemisen runokokoelmassa jäi mielestäni juurikin tuo oivaltavuus, humoristisuus ja runojen erilaisuus, uhraamatta kuitenkaan niiden ymmärrettävyyttä. Samoin Niemisen runot ovat tietyllä tavalla itseironisia, eivätkä ole olevinaan liian vakavia. Miinuksena sanoisin, että kokoelma ei ole kovin yhtenäinen, mutta toisaalta tämä tulee ilmi jo Saattaa sisältää pähkinää -runokirjan takakannessa:

"Teoksella ei ole yhtenäistä teemaa tai ylevää sanomaa. Sekalaiset runot on ovelasti nimitetty "randomeiksi", peittämään niiden irrallisuus..."

Runojen irrallisuus oli mielestäni hieman negatiivinen piirre runoteoksessa, sillä se lisää siihen pientä hiomattomuuden tuntua. Toisaalta taas sama asia oli myös positiivinen: en tiennyt mitä odottaa ja niinpä Juho Niemisen runot pääsivät yllättämään - useimmiten positiivisesti. Kaiken kaikkeaan Saattaa sisältää pähkinää on runokirja, jonka runoja ja ajatuksia voisin lukea uudestaankin, seuraavalla kertaa tosin pieninä annoksina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti