keskiviikko 21. elokuuta 2013

Brazzaville Beach

Kirjoittaja: William Boyd
Julkaistu: 1990
Lukija: Harriet Walter
Kustantaja: Penguin Books
Kesto: 12 h 45 min

Hope Clearwater asuu Brazzaville Beachilla, Kongon tasavallassa. Pääosin hän kuitenkin muistelee mennyttä elämäänsä: lyhyttä avioliittoaan John Clearwaterin, matemaatikon, kanssa sekä tutkimustaan Grosso Arvoren simpanssikeskuksessa.

Aluksi en juuri innostunut Brazzaville Beachista, vaan päätin lukea sen vain ja ainoastaan saadakseni luetun kirjan Kongon tasavaltaan Maailmanvalloitus-haasteeseen. Äänikirjojen suhteen alkuun pääseminen on myös jotenkin vaikeampaa: hahmotan paremmin tarinan kun voin lukea sitä omaan tahtiini. Levyn tai parin jälkeen tarina alkoi kuitenkin viedä mukanaan, ja seurasin mielenkiinnolla Hopen kertomusta ja muistoja, jotka avautuivat vähä vähältä.

William Boydin Brazzaville Beachin yksi parhaista puolista on kerrontatyyli: Hopen muistot kuljettavat lukijaa vuoroin nykyhetkestä menneisyyteen Grosso Arvoreen sekä vielä kauemmas Iso-Britanniaan, jossa Hopen avioliitto murentuu hetki hetkeltä. Aikahyppely oli toteutettu hyvin, ja kuunnellessa pysyin hyvin mukana missä milloinkin liikuttiin. Mielestäni Boydin teoksessa eri aikajaksot olivat onnistuneet myös siinä mielessä, että tarinan jännitys säilyi pitkään kun kahden eri tarinan huippukohdat ja salaisuudet avautuivat vain vähän kerrallaan.

Pidin eniten osista, joissa kerrottiin Hopen simpanssitutkimuksesta Grosso Arvoressa. Hope on paennut Afrikkaan avioliittonsa päätyttyä, mutta huomaa joutuneensa uusien haasteiden eteen. Grosso Arvoren tutkimusjohtaja Eugene Mallabar on tutkinut simpansseja yli 20 vuotta, ja tuntee tietävänsä niistä enemmän kuin kukaan ihminen. Hope kuitenkin huomaa, että simpanssit eivät olekaan niin rauhallisia eläimiä kuin kuvitellaan: itseasiassa Grosso Arvoren pohjoinen simpanssiryhmä käy järjestelmällisesti ja julmasti eteläisten simpanssien kimppuun saadakseen omaan joukkoonsa etelästä erään tietyn naarassimpanssin. Hope huomaa kuitenkin, että hänen löydöksiään ei oteta vakavasti. Seurauksena tästä ilmapiiri Grosso Arvoressa muuttuu vihamieliseksi ja Hopen työtä sabotoidaan: lopulta välit Eugene Mallabarin kanssa kiristyvät niin paljon, että Hope joutuu lähtemään Grosso Arvoresta, kohtalokkain seurauksin. Grosso Arvoren tarinanpätkä oli mielestäni kaikista jännittävin ja pysyi parhaiten koossa. Hopen avioliitto Johnin kanssa jäi taka-alalle, eikä ollut läheskään yhtä mukaansatempaavaa kerrontaa kuin simpanssisota ja tutkimuskeskus.

Pidin siis Brazzaville Beachista, vaikka äänikirjan kuuntelemisen huono puoli olikin siinä, että levyn jumittaessa jäi aina pari minuuttia väliin. Vaikka en yleensä pidäkään tarinoista, joissa eläin tai eläimet ovat keskiössä, olivat Grosso Arvoren simpanssitutkimus ja simpanssien käytöksen yhtäläisyys ihmisten kanssa niin mielenkiintoisia, että Brazzaville Beach muodosti poikkeuksen tähän sääntöön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti