sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Requiem for a Gypsy

Kirjoittaja: Michael Genelin
Julkaistu: 2011
Kustantaja: Soho Crime
Sivumäärä: 356

Kun Clara Bogan, tunnetun slovakialaisen politiikon Oto Boganin vaimo murhataan julkisesti, näyttää siltä, että Oto Boganin murhayritys meni pieleen ja Clara sattui vain olemaan tiellä. Selvittäessään murhaa Jana Matinova kuitenkin huomaa, että kaikki ei täsmää. Asiaa vaikeuttaa myös se, että Oto Bogan ja Boganien aikuinen poika ovat kadonneet jäljettömiin. Ja kuka on mystinen orpotyttö, joka ilmestyy kesken pahan lumimyrskyn Janan kotiovelle? Mitä tunnetulla rikollisella, Makinella, on tekemistä asian kanssa? Samalla Jana selvittää myös tapaturmalta vaikuttavaa romanipojan kuolemaa, ja huomaa, että kaikki ei ole ollenkaan miltä näyttää... kummassakaan tapauksessa.

Michael Genelinin Requiem for a Gypsy kuuluu kirjailijan Jana Matinova -sarjaan. Teos on oikeastaan aika lailla perusdekkari, jossa rikos ja sen moninainen tausta selviää vähä vähältä, vaarallisia tilanteita unohtamatta. Välillä teoksessa on myös takaumia Janan menneisyyteen. Samalla nähdään myös pieni osa Slovakian historiaa, jolloin kommunismi oli kunniassaan.

Erityisen hyvä kirja Requiem for a Gypsy ei ole. Pidin kyllä kirjan juonesta, mutta loppuratkaisu jäi jotenkin hämärän peittoon. Kirjan loppuosa on myös jotenkin hätäinen, eikä murhan motiivi oikein selvinnyt minulle. Samoin kaikki kytkökset hahmojen välillä eivät auenneet täysin.

Miinusta voisi myös laittaa siitä, että Janan menneisyyteen liittyvät takaumat jäivät aika irrallisiksi ja jollakin tapaa vajaiksi. Tosin Requiem for a Gypsy on sarjan neljäs osa, ja jos lukisin kaikki osat, palaset voisivat loksahtaa kuitenkin paremmin paikoilleen. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin yleensä enemmän siitä, että sarjan osat toimivat myös hyvin erikseen eivätkä vaadi koko sarjan lukemista.

Requiem for a Gypsy piti kuitenkin jännityksen yllä loppuun asti. Vaikka kirjan loppuratkaisu jäi ärsyttämään, ei kirja sentään huono ole: loppu tosiaan vain vähän latisti lukukokemusta.

2 kommenttia:

  1. Tätä en ole lukenut, mutta yleinen kommentti: dekkarisarjoissa minä tykkään siitä, että osissa on jotain jatkumoa, siis ainakin päähenkilöiden suhteen. Että he kehittyvät jotenkin osasta toiseen ja kaikkea ei aina selitetä uudestaan joka osassa. Eli minua ei niin haittaa, jos ne osat ei aivan toimi irrallisina. Mutta tietysti jos loppuratkaisu tai motiivi on hämärä, niin se jo alkaa häiritsemään. :D

    VastaaPoista
  2. Jatkumo on jees - pidän esimerkiksi paljon Agatha Christien teoksista, joissa päähenkilöistä selviää usein uutta teoksien myötä. Mutta tässä ne takaumat oli jotenkin tosi tönkköjä eikä mielestäni toiminut ollenkaan :D

    VastaaPoista