sunnuntai 29. joulukuuta 2013

The Poor Christ of Bomba

Kirjoittaja: Mongo Beti
Kääntäjä: Gerald Moore
Julkaistu: 1956 (käännös 1971)
Alkuperäinen nimi: Le pauvre Christ de Bomba
Kustantaja: Waveland Pr Inc
Sivumäärä: 219

Katolilaisen kirkon pappi, isä Drumont on viettänyt parikymmentä vuotta Kamerunissa tehden lähetystyötä Bombassa. Vähitellen lähetyksen sisäinen skandaali ja häväistysjuttu paljastuu, ja isä Drumont joutuu miettimään oikeutusta lähetykselle. Miksi yrittää muokata afrikkalaisesta kulttuurista eurooppalaisen kaltaista ja mitä sillä on tekemistä lähetystyön kanssa? Ja miksi edes tehdä lähetystyötä, kun kamerunilaiset palvelivat jo jumaliaan omalla tavallaan?

Mongo Betin läpimurtoromaanin kertojana on naiivi Denis-poika, isä Drumontin apulainen ja harras ihailija. The Poor Christ of Bomban skandaalitapahtumat luovat vahvan kontrastin kertojan viattomuuteen, ja teoksen tapahtumat värittyvät erilaisiksi, sillä ne nähdään tietämättömän ja lapsellisen Deniksen silmien läpi. Tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Skandaali syntyy, kun selviää, että katolisen kirkon 'sixassa', asunnossa kihlautuneille tytöille, onkin tapahtunut laajaa paritusta ja sixan johtaja on hyväksikäyttänyt tyttöjä. Tosin teoksessa jätetään tyttöjen osallisuus ja vapaaehtoisuus hieman hämärän peittoon. Tytöt eivät näyttäydy teoksessa uhreina vaan pikemminkin vapaaehtoisina, joskin yksikään heistä ei tehnyt aktiivisia alotteita pettääkseen kihlattuaan. Skandaali syvenee, kun selviää että lähes jokaisella tytöllä on jonkin sortin sukupuolitauti. Häväistysjuttu on Bomban lähetyksen loppu: isä Drumont lähtee takaisin Ranskaan ja Denis palaa kyläänsä.

The Poor Christ of Bomba oli erittäin mielenkiintoinen sillä vaikka teos käsitteleekin sekä afrikkalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin että uskonnon vastakkainasettelua, Beti ei ota selkeitä puolia. Tapahtumat on kuvattu kohtalaisen neutraalisti. Teoksessa on lievää kallistumista eurooppalaisen uskonnon suosimiseen päin isä Drumontia ihailevan Deniksen kertojanäänen kautta, mutta tämäkin on korjattu isä Drumontin omilla pohdinnoilla kolonisaatiosta ja Afrikan rikkauksien hyväksikäytöstä.

Pidin mielenkiintoisena myös sitä, että Mongo Beti erottaa teoksessaan kristinuskon levittämisen lähetyksen kautta ja eurooppalaisen kulttuurin ylivertaisuuden mainostamisen sekä kolonisaation. Useissa lähetyksestä tai kolonisaatiossa kertovissa kirjoissa nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Historian valossa on tämä on toki aivan perusteltuakin. Silti on kiintoisaa, että isä Drumont pohtii teoksessa, mitä Bomban lähetyksellä on tekemistä todellisen uskon ja todellisen Kristuksen kanssa. Miksi tuoda kamerunilaisille eurooppalainen kulttuuri ja eurooppalainen tapauskovaisuus? Eihän se todellisuudessa ole sitä todellista uskoa, jota isä Drumont todella edustaa.

Mongo Betin The Poor Christ of Bomba tarjosi aivan uudenlaisen näkökulman kolonisaatioon ja lähetystyöhön. Teos oli mielestäni teemoiltaan mielenkiintoinen, joskaan se ei tapahtumiltaan ja kerronnaltaan ollut mitenkään erikoisen mieleenpainuva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti