tiistai 7. lokakuuta 2014

Age of Iron

Kirjoittaja: J.M. Coetzee
Julkaistu: 1990
Kustantaja: Secker & Warburg
Sivumäärä: 181

Ikääntynyt rouva Curren saa tietää sairastavansa syöpää: samana päivänä hän löytää Vercueilin, kodittoman miehen kotinsa läheltä. Rouva Curren on koko ikänsä vastustanut Etelä-Afrikan apartheidia ajatuksen tasolla, mutta vasta elämänsä loppupuolella uskaltaa todella kasvaa ihmisenä ja asettua Etelä-Afrikan mustan väestön asemaan ja oikeasti ymmärtää apartheidin uhreja.

J.M. Coetzeen Age of Iron on kirjemuotoon kirjoitettu romaani, joka toimii samalla myös kasvutarinana. Päähenkilönä on rouva Curren, joka lopultakin ymmärtää apartheidin kauheuden, epäoikeudenmukaisuuden ja järjettömyyden ja joka lopultakin ottaa astetta aktiivisemman vastustuskannan rotuerotteluun.

Suuri osa teoksesta koostuu rouva Currenin omista mietteistä ja ajatuksista. Mielenkiintoista on se, että vaikka kirje on sekä teoriassa että käytännössä kirjoitettu rouva Currenin Yhdysvalloissa asuvalle tyttärelle, määrittelee rouva Curren itse kirjoittavansa "itselleen tyttäressään". Rouva Currenin ajatusten myötä Age of Iron on hyvin itsetutkiskeleva, ajoittain hidastempoinen ja pohdiskeleva teos.

Keskiössä rouva Currenin ajatusten lisäksi on koditon Vercuiel, tämän koira sekä rouva Currenin tummaihoinen kotiapulainen Florence sekä tämän lapset, erityisesti teini-ikäinen poika Bheki. Rouva Curren ei todella ymmärrä apartheidia ennen kuin Bheki loukkaantuu onnettomuudessa ja lopulta kuolee. Ensimmäisen onnettomuuden sattuessa rouva Curren on kuitenkin valmis taistelemaan systeemiä vastaan:

"'I am going to lay a complaint [of the police].'
A glance passed between Bheki and his mother. ' We do not want to be involved with the police,' Florence repeated. 'There is nothing you can do against the police.' Again a glance, as though checking she had her son's approval.
'If you don't complain they will go on behaving as they like. Even if it gets you nowhere, you must stand up to them. I am not talking about the police only. I am talking about men in power. They must see you are not afraid.'"

Rouva Curren ei todella ymmärrä sitä, että tummaihoisille poliisin kanssa asioiminen tarkoittaa väistämättä hankaluuksia. Vaikka rouva Currenin sympatiat ovatkin rotuerottelun uhrien puolella, tämä ei kykene täysin ymmärtämään näiden kokemaa syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta ja jatkuvaa pelkoa ja huolestuneisuutta.

Age of Iron oli ajatuksia herättävä kirja. Kirja kuvasi hyvin sitä, kuinka myötätuntoinenkaan etuoikeutetun ihmisryhmän jäsen harvoin todella ymmärtää syrjittyä ja marginalisoitua ryhmää, ja vaikka ymmärtäisikin, ei voi koskaan todella samastua ja ottaa heidän asiaansa todella omakseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti