torstai 30. heinäkuuta 2015

Viikko 8 - Yliarvostetuin kirja

Heti tämän otsikon luettuani tiesin, että mikä olisi minun mielestäni se yliarvostetuin kirja. Ehdottomasti Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi. Mielestäni kirja oli rasittava ja pikku prinssi ärsyttävä hahmo. Teoksen maailma oli turhan naiivi aikuiselle, mutta lapsenakin kirja olisi tuntunut minusta vain oudolta.

Ilmeisesti olen kuitenkin aika yksin tämän mielipiteeni kanssa, lähes tapaamani suoranaisesti rakastavat tätä kirjaa, siteeraavaat sitä ja pitävät sitä maailmankaikkeuden upeimpana filosofisena teoksena näin kärjistetysti sanottuna. Minusta tämä vain on aivan yliarvostettu: kirja alitti kaikki odotukseni lukiessani sitä.

10 kommenttia:

  1. Et ole yksin, tämä on hyvin mielipiteitä jakava kirja ja riittää myös heitä jotka pitävät tätä kirjaa rasittavana ja naiivina pettymyksenä. Kuten minä.
    Vaikea sanoa olisiko tähän suhtautunut eri tavalla jos olisi lukenut jossain muussa vaiheessa elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä voi ikinä tietää: kirjan vain lukee siinä hetkessä kuin sen lukee. Ja hauska kuulla, etten ollut ainoa jolle tämä oli naiivi pettymys.

      Poista
  2. Heh, Pikku prinsi on NIIN ihana! Mutta meitä on moneksi, ja onneksi ei ole mikään pakko tykätä kaikista klassikoista! Itse usein tykkään juuri sellaisista vähän lapsenomaisista ja lapsellisista kirjoista, jotka eivät kuitenkaan ensisijaisesti ole lastenkirjoja, vaan johon kätkeytyy jotakin elämää suurempaa filosofiaa ja ja joissa on sellaisia ajatuksia, jotka saavat hyvälle mielelle. Pikku prinssi on juuri sellainen. Muumit ovat hieman samantapaisia - pinnallta lapsellisia, mutta sisältä aikuismaisia ja filosofisia.

    Luin Pikku prinssin ekan kerran joskus ala-asteella ehkä 5. luokalla. Silloin en lämmennyt, vaan kirja oli todella outo ja tylsä. Mutta joitakin vuosia sitten ostin omakseni ja luin ja olin aivan myyty. Sillä kertaa huomasin, että kirja oli ajatusten kirja, ei niinkään jännittävien seikkailujen kirja, mitä aina lapsena kirjalta odotin. Kirjan huumori on aivan ihanaa mielestäni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Minä olen enemmän hauskojen lastenkirjojen ystävä, jostain syystä Muumit eivät oikein ole iskeneet (kuten ei tämä Pikku Prinssikään). Yksittäiset sitaatit muumeista ovat kyllä tosi oivaltavia!

      Poista
  3. Heti kun huomasin, minkä olit valinnut, tunsin samaistumista. Olen aina ihmetellyt tämän kirjan suosiota. Se on minusta niin itsestäänselvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En siis ole yksin tämän kanssa :D Joillakin kirjoilla vain on tapana nousta suorastaan kulttisuosioon, kai se on se kun kirja iskee yhdelle niin ennakko-odotukset usein saavat toisenkin näkemään kirjassa samaa.

      Poista
  4. Et todellakaan ole yksin! Minä luin Pikku prinssin lähemmäs viisitoista vuotta sitten lukioikäisenä, odotin paljon ja petyin. En tajunnut yhtään miten niin naiivista kirjasta on tullut niin suuri klassikko. Ajattelin, että minä en vain tajunnut jotain. Myöhemmin olen tullut siihen tulokseen, että kökkötutkani oli ihan oikeassa jo silloin. Mihinkä sitä luottaisi, ellei omaan makuunsa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, välillä tulee sellainen olo kuin olisi itseltä jäänyt jotain huomaamatta :D Ehkä mulle ei vaan aukea tän tyylinen filosofinen pohdiskelu, vaikuttaa musta vaan naiivilta!

      Poista
  5. Minulle Pikku prinssi jätti hieman hämmentyneen olon. Periaatteessa se on oikein kaunis tarina ystävyydestä, mutta kun se viimeinen silaus jäi puuttumaan. Ei uponnut syvälle sydämeen kuten odotin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullekaan. Odotin hehkutuksen perusteella aivan erilaista kirjaa!

      Poista