keskiviikko 5. elokuuta 2015

A Teaspoon of Earth and Sea

Kirjoittaja: Dina Nayeri
Julkaistu: 2013
Kustantaja: Riverhead
Sivumäärä: 420

Saba asuu isänsä Agha Hafezin kanssa kahdestaan pienessä Cheshmehin kylässä Iranissa. Saba muistaa aivan varmasti äidin ja Mahtabin nousseen Amerikkaan menevään lentokoneeseen, mutta miksi kummaltakaan ei tule koskaan kirjettä? Vuosien varrella Saba kehittää tarinaa Mahtabin elämästä Amerikassa: elämästä, joka peilaa Saban omaa, vaikka puitteet ovatkin täysin erilaiset. Kasvaessaan Saba joutuu vaikeiden tilanteiden ja päätösten eteen. Ensin vaimoksi monta kymmentä vuotta vanhemmalle miehelle, sitten leskeksi. Ja koko ajan Sabassa elää unelma Yhdysvalloista ja perimmäinen kysymys: missä äiti ja Mahtab ovat?

Dina Nayerin A Teaspoon of Earth and Sea on koskettava ja taitavasti punottu kertomus. Teos yhdistää henkilökohtaisen tragedian ja fiktiivisen, joskin todellisuuteen nojaavan, kuvauksen Iranin vallankumouksesta 70-luvun lopulla. A Teaspoon of Earth and Sea yhdistää länsimaista proosaa ja iranilaista tarinankerrontaa kiehtovaksi kokonaisuudeksi.

Kirjasta minulle tuli mieleen sekä Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa että Anilda Ibrahimin Punainen morsian. Tarinan keskiössä ovat naiset. Ei pelkästään Saba, vaan myös tämän aktivistiksi ryhtyvä ystävä Ponneh, salaperäinen tohtori Zohreh, kadonnut äiti Bahareh ja kaksoissisar Mahtab sekä Saban "sijaisäidit" Khanom Mansoori, Khanom Basir ja Khanom Omidi. Erilaisia naiskohtaloita, erilaisia unelmia ja erilaisia pettymyksiä.

A Teaspoon of Earth and Sea tuntuu hyvin henkilökohtaiselta kirjalta. Jälkisanoissaan kirjailija Dina Nayeri toteaa, että Saban tarina on hänen oma "Mahtabinsa" - kuvitelma siitä, miltä elämä olisi voinut olla pienessä kylässä Iranissa, ellei Nayerin perhe olisi muuttanut Yhdysvaltoihin kirjailijan ollessa kymmenen. Teos tuntuu läpeensä uskottavalta ja pidin siitä, että se ei painavista aiheistaan huolimatta ollut yhtä raaka ja rankka kirja kuin Tuhat loistavaa aurinkoa. Saballa on onnellinen loppu, tavallaan.

Pidin siis Dina Nayerin romaanista hyvin paljon, vaikka kirja onkin hieman hitaasti lämpiävä. Vasta noin sata sivua luettuani pääsin oikein sisään tarinaan, kun Saban elämän palapelin palat alkoivat hitaasti loksahdella paikalleen. Pidin myös siitä, että vaikka Saba saa tietää totuuden äidistään ja Mahtabista teoksen lopussa, ei totuus kuitenkaan ole kiveen hakattu.

Suosittelen siis teosta A Teaspoon of Earth and Sea niille, jotka pitivät Tuhannesta loistavasta auringosta ja Punaisesta morsiamesta sekä niille, joita kiinnostaa koskettava ja aidonoloinen kuvaus naisten elämästä maalaiskylässä vallankumouksen jälkeisessä Iranissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti