tiistai 11. elokuuta 2015

Totta

Kirjoittaja: Riikka Pulkkinen
Julkaistu: 2010
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 335

Parantumattomasti sairas Elsa tietää, että kuolema on vain ajan kysymys. Puoliso Martti ja tytär Eleonoora totuttelevat ajatukseen elämästä ilman vaimoa ja äitiä. Samalla Eleonooran tytär Anna saa tietää Eevasta, josta isovanhemmat ovat vaienneet ja totuudesta, josta Eleonoorakaan ei tiedä.

Totta sattui mukaan kirjastosta ihan vain hetken mielijohteesta. Kirjaa lukiessani mietin, että tämäpä muistuttaa kirjoitustyyliltään aivan Rajaa: ja vasta sitten hoksasin, että eipä ihme, molemmat ovat nimittäin Riikka Pulkkisen teoksia. Samoin kuin Raja, myös Totta on kauniisti ja herkästi kirjoitettu, henkilöhahmot taitavasti rakennettuja ja aitoja, kysymyksiä esitetään rivien välissä.

Teoksen mielenkiintoisin hahmo on ehdottomasti Eleonoora, joka on sekä tytär että äiti. Syöpäsairaan äidin tyttärenä pitäisi olla vahva ja jaksaa olla tukena, vaikka haluaisi vain olla jälleen se pieni tyttö. Samalla pitäisi olla vahva ja jaksaa olla tyttären tukena, äitinä, joka rakastaa ja hoitaa kaiken.

Vaikka pidinkin lukiessani teoksesta Totta hyvin paljon, jokin kuitenkin tökki. Kirja soljuu eteenpäin kauniisti, mutta samalla se ikäänkuin valuu sormien välistä, Pulkkisen kirjasta ei saa kunnon otetta. Totta ei ole mikään erityisen kepeä kirja, mutta sen teemat ja tapahtumat eivät jää mietityttämään jälkikäteen. Suurin ongelma tässä oli kuitenkin mielestäni se, että Totta on aivan liian samankaltainen kuin Raja. Ainakin omassa mielessäni nämä kaksi sulautuivat yhteen jo lukiessani teosta.

Riikka Pulkkisen Totta ei kuitenkaan ole missään nimessä huono kirja, päinvastoin. Tällaisia kirjoja lukee mielellään: taitavasti kirjoitettuja, ei kepeitä mutta ei raskaitakaan. Kirjan ansiot ovat monet, mutta puutteeksi jää mielestäni tietynlainen hyvin kirjoitettujen kirjojen massaan hukkuminen, Totta ei jää mieleen.

2 kommenttia:

  1. Riikka Pulkkinen kävi lukiossani vierailemassa. Silloin hän luki näytteen kirjastaan, olisikohan se ollut Raja. Muistan, etten silloin innostunut hänen tyylistään, mutta olen nyt myöhemmin miettinyt, voisinko vähän vanhempana tykästyä siihen enemmän. Ainakin kirjan idea vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.

    Sinulle on haaste blogissani: http://todellavaiheessa.blogspot.fi/2015/08/kolmen-kirjan-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on oikeastaan tosi kivaa keveämpää lukemista, ei ihan hömppää, teksti soljuu kivasti eteenpäin. Eivät vaan jää mieleen :D

      Kiitos paljon haasteesta, täytyy toteuttaa se tässä pian :)

      Poista