sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Pynter Bender

Kirjoittaja: Jacob Ross
Julkaistu: 2008
Kustantaja: Harper Perennial
Sivumäärä: 452

Pynter Bender syntyy sokeana: kymmenen vanhana hän saa taianomaisesti näkönsä takaisin. Jacob Rossin Pynter Bender kuvaa Grenadaa ja sen itsenäistymisen vuosia erityisesti Pynterin silmien kautta, mutta samalla se on kertomus koko Benderin suvusta.

Kirjan alkuasetelma on yleensä varsin toimiva ja yleisesti ottaen pidän paljon teoksista, joissa yksittäisen ihmisen tai suvun vaiheiden kautta tarkastellaan kokonaisen kansan tai ihmisryhmän historiallisia vaiheita tai murroskautta. Hyvänä esimerkkinä upeasta teoksesta, jossa tällainen asetelma toimii on Chimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa. Toisena täytyy mainita myös Kathryn Stockettin Piiat. Molemmissa elävät ja aidot henkilöhahmot ja näiden haasteet kietoutuvat laajempaan historialliseen kontekstiin. Odotin Pynter Benderiltä samaa, mielenkiintoa lisäsi se, että en tiedä Grenadasta tai sen historiasta juuri mitään.

Jacob Rossin teos ei kuitenkaan yltänyt läheskään odotusten tasolle. Loppuviimeksi Pynter Bender oli laimea ja rehellisesti tylsä teos. Sinällään kirjassa yhdistyivät toimivat ainekset, mutta suurin ongelma oli mielestäni se, että Pynter Bender on aivan liian pitkä kirja: tapahtumat olisi saanut tiiviimpäänkin pakettiin toimivasti. Joskus hidastempoisuus sopii kirjaan, tapahtumia ja hahmoja on ihana makustella rauhassa ja ajan kanssa, mutta yleisesti ottaen turha jaarittelu on, no, turhaa.

Pynter Bender ei siis ollut mikään mieleenpainuva kirja, ja harmikseni Grenadastakaan ei tullut muodostettua parempaa kuvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti