lauantai 3. lokakuuta 2015

Murha Mesopotamiassa

Kirjoittaja: Agatha Christie 
Suomentaja: Eero Ahmavaara
Julkaistu: 1936 (suomennos 1957)
Alkuperäinen nimi: Murder in Mesopotamia
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 296

"Allahin, Armahtavan, Säälivän, nimessä."

Sairaanhoitaja Amy Leatheran saa työpaikan tohtori Eric Leidnerin johtamilta arkeologisilta kaivauksilta: työnkuvaan kuuluu pääasiassa rouva Louise Leidneristä huolehtiminen. Fyysisesti rouvaa ei vaivaa oikeastaan mitään, mutta tämä pelkää suunnattomasti tulevansa murhatuksi. Kukaan ei ota Louise Leidnerin pelkoa tosissaan, ja kun tämä sitten tapetaan, on retkikunta paitsi surullinen ja järkyttynyt, myös epäilyksenalainen...

Agatha Christien dekkari Murha Mesopotamiassa on eilen bloggaamani Stylesin tapauksen tavoin taattua Christietä. Suljettu tila, rajattu määrä mahdollisia murhaajia. Muutama vedenpitävä alibi, jotka paljastuvatkin arvottomiksi. Salattuja suhteita ja menneisyyksiä. Vääriä johtolankoja, epäilyttäviä hahmoja, jotka ovatkin loppujen lopuksi sekaantuneet toisiin rikoksiin kuin selvitettävä murha. Ja lopulta voitokas Hercule Poirot, joka kokoaa seurueen koolle, selittää ajatuksenjuoksunsa ja lopulta paljastaa murhaajan.

Loppujen lopuksi Christien dekkareista on vaikea sanoa blogatessa mitään uutta, koska ne ovat kuitenkin niin samantapaisia. Jostain kumman syystä jaksan silti lukea niitä useamman peräjälkeen!

2 kommenttia:

  1. Christien dekkarit on siitä hyviä, että kun on kulunut jonkin aikaa ja on lukenut tarpeeksi monta, niin johtolankavyyhdet ja motiivit on autuaasti sekaisin ja voi lukea dekkarin uudestaan ilman, että olisi hajulla motiivista, näin ainakin minulla, paitsi muutamaa poikkeusta, jotka ovat jättäneet niin vahvan muistijäljen,että vaikka lukisi uudestaan, niin tietäisi tasan tarkkaan, kuka se olikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä muistan lähes aina murhaajan :D Onneksi motiivit unohtuvat!

      Poista