sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Neiti Marple koston jumalattarena

Kirjoittaja: Agatha Christie
Suomentaja: Eva Siikarla
Julkaistu: 1971 (suomennos 1972) 
Alkuperäinen nimi: Nemesis
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 247

"Mutta oikeus virratkoon kuin vesi
ja vanhurskaus niin kuin ehtymätön puro."

Neiti Jane Marple saa pyynnön saapua lontoolaisen asianajajan toimistolle. Tapaamisessa hän saa tietää, että hiljattain kuollut rikas liikemies Jason Rafiel - jonka liittolaisena neiti Marple ratkoi erästä murhajuttua lomallaan Karibialla - on jättänyt tälle huomattavan perinnön. Ehtona on ainoastaan se, että neiti Marple ottaa erään toimeksiannon vastaan ja onnistuu tehtävän suorittamisessa. Aluksi neiti Marple on aivan ymmällä: juttuun liittyy jonkun vääryyden korjaaminen sekä oikeuden jakaminen. Pikkuhiljaa palaset alkavat kuitenkin loksahdella paikalleen ja neiti Marple omaksuu yhä paremmin roolinsa Nemesiksenä, koston jumalattarena.

Agatha Christien Neiti Marple koston jumalattarena on yksi hyytävimmistä dekkareista, joita olen lukenut. Neiti Marple saa tehtävän ja jakaa oikeutta rikoksesta, joka on tapahtunut menneisyydessä. Tämä on myös niitä neiti Marple -dekkareita, joissa on oikeasti pelottava loppu: saa jännittää loppuun asti neiti Marplen turvallisuuden puolesta!

Neiti Marple koston jumalattarena -dekkarissa korostuu rikoksen selvittämisessä läsnä oleva oikeuden jakaminen. Neiti Marple toimii jo kirjan nimen mukaan jumalhahmona, joka jakaa oikeutta murhajuttuun sotkeutuneille: puhdistaa lavastetun maineen ja saa oikean murhaajan kiinni. Samoin kirjassa on monista Agatha Christien dekkareista tuttu asetelma: murhaaja murhaa toisenkin kerran, hyvin harvoin murha jää vain yhteen.

Kaiken kaikkiaan Neiti Marple koston jumalattarena on yksi suosikeistani Agatha Christieltä: tämä jää mieleen.

4 kommenttia:

  1. Tämä on tuttu teos ja teos, jonka muistaa hyvin luettuaan. Neiti Marple on kiinnostava persoona mutta silti ihmettelen, kuinka hän saattoi antaa käydä niin kuin kävi? Ehkä se oli tuon nimen mukaisena oikeuden jumalattarena toimimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni neiti Marple ei kuitenkaan suorastaan ennakoinut mitä kävi? Mutta en kyllä ole varma. Joka tapauksessa tämä on tosiaan teos, joka jää mieleen!

      Poista
    2. Ehkä sekoitan tähän näkemäni TV-sovituksen/tulkinnan kirjasta. Täytyisi oikeastaan lukea tämä uudelleen.

      Poista
    3. Muistaakseni TV-sovituksessa lopun ratkaisu oli enemmän ennakoitavissa... Muistelisin että oikeastaan molemmissa neiti Marple ei tiennyt mitä tapahtui mutta päätti olla puuttumatta asiaan, kävi miten kävi.

      Poista