perjantai 11. joulukuuta 2015

Sivullinen

Kirjoittaja: Albert Camus
Suomentaja: Kalle Salo
Julkaistu: 1942 (suomennos 1947)
Alkuperäinen nimi: L'étranger
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 160

Nuori algerianranskalainen mies, Mersault, sekaantuu ystävänsä riitoihin tämän rakastajattaren kanssa ja asiaan liittyvien seikkojen yhteydessä tulee tappaneeksi miehen. Sivullinen kuvaa oikeusjuttua, Mersaultin vankilassa oloa sekä lopulta tämän kuolemantuomiota.

Albert Camusin Sivullinen on lyhyt, mutta sitäkin vaikuttavampi kirja. Teoksesta tulee mieleen Franz Kafkan Oikeusjuttu, vaikka Sivullinen on paljon realistisempi ja ytimekkäämpi. Oikeusjutun Josef K. on paljon inhimillisempi, Sivullisen Mersault taas tuntuu ottaneen hyvin välinpitämättömän ja raivorehellisen asenteen. Camusin päähenkilö näyttäytyy tunteettomana ja omituisena, mutta siitä huolimatta lukija tuntee tiettyä sympatiaa.

Sivullisesta voisi varmasti kirjoittaa paljon pidemmästikin (ja on kirjoitettukin), mutta itse haluan nostaa esille vain tämän yhden sitaatin:

"Tuosta hetkestä alkaen Marien [Mersaultin kihlatun] muisto olisi sitä paitsi ollut minulle yhdentekevä. Kuolleena hän ei minua enää kiinnostanut. Minusta se oli normaalia, koska käsitin varsin hyvin, että ihmiset unohtavat minut kuoltuani. Heillä ei ollut enää mitään tekemistä minun kanssani. Enpä voinut edes sanoa, että tuon ajatteleminen olisi ollut kovaa. Itse asiassa ei ole mitään ajatusta, johon ei lopulta tottuisi."

Camusin Mersault on äärimmäisyyksiin asti rationaalinen ihminen, joka selvästi noudattaa elämänohjetta siitä, että se, mitä ei voi muuttaa, pitää hyväksyä. Asiat ovat hänelle vain tottumiskysymyksiä.

Kaiken kaikkiaan Sivullinen on mieleenpainuva ja voimakas teos. Kannattaa lukea, tämä antaa ajattelemisen aihetta vaikka tätä ei ryhtyisikään pohtimaan kovin syvällisesti tai filosofisella tasolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti