lauantai 2. tammikuuta 2016

Neljäntienristeys

Kirjoittaja: Tommi Kinnunen
Julkaistu: 2014
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 334

Maria aloittaa uransa kätilönä 1800-luvun lopussa, synnytyksiin hänet kutsutaan vain, jos paarmuskat ovat koettaneet kaikkea ja muuta toivoa ei ole. Avion ulkopuolella syntynyt tytär Lahja muokkaa elämästään aivan erilaisen kuin äitinsä, pettyen kuitenkin liitossaan ja perhe-elämässään. Aviomies Onni puolestaan kärsii itsensä kanssa, yrittää olla jotakin muuta tai edes jossain muualla. Lahjan miniä Kaarina haluaa sopeutua ja olla onnellinen miehensä Johanneksen kanssa, mutta elämä ei ole helppoa anopin kanssa samassa talossa.

Tommi Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-ehdokas: kirjaa on kehuttu paljon myös kirjablogeissa. Viimein tartuin tähän teokseen, ja kirja vei mennessään heti ensi sivuilta lähtien. Neljäntienristeyksessä kohtaavat neljä eri ihmistä, eri aikakausissa: he eivät kaikki edes kohtaa toisiaan fyysisesti, mutta heidän tarinansa kietoutuvat toisiinsa. Maria, Lahja, Kaarina ja Onni ovat kaikki inhimillisiä ja aitoja päähenkilöitä, lukija tempautuu mukaansa heidän elämiinsä sivu sivulta. Kinnunen kuljettaa hahmojaan läpi vuosisadan, tapahtumapaikkana toimii pieni pohjoinen kylä.

Neljäntienristeys on teos ennenkaikkea vahvoista naisista. Perinteisen miehen roolin omaksuvalla hahmolla ei ole Kinnusen romaanissa sijaa. Neljästä päähenkilöstä ainoastaan Onni on mies, ja hänkin edustaa aivan erilaista miehen mallia kuin mitä teoksen aikakauden ihanne edellytti. Onni elää kulissiavioliitossa, pyrkii tukahduttamaan itsensä uskoen olevansa sairas, mutta päätyy aina vieraisiin kaupunkeihin, vieraiden miesten vuoteisiin. Tarinan kolme naista - Maria, Lahja ja Kaarina - ovat kaikki mielestäni hyvin feministisiä hahmoja. Maria ei halua miestä, vaan haluaa säilyttää itsenäisyytensä. Lahja puolestaan todistelee työrintamalla olevansa yhtä hyvä ja ammattitaitoinen kuin miehetkin. Kaarina haluaa elää itsenäistä elämää, vaimona ja äitinä ilman anopin varjoa. Kolme erilaista elämäntarinaa.

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys on upea aloitus kirjavuodelle 2016. Kirja oli koskettava ja surullinenkin, mutta samalla se kuvaa Suomen historiaa ja todellisuutta kauniisti ja aidosti päähenkilöidensä kautta.

2 kommenttia:

  1. Todella hieno aloitus vuodelle 2016 :) Tykkäsin kirjasta ja minusta se oli julkaisuvuoden paras kirja. Tänä vuonna ilmestyy Kinnusen toinen kirja Lopotti.
    Hyviä lukuhetkiä tälle vuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä todella taitavasti kirjoitettu. Hauskaa, että Kinnuselta ilmestyy toinen kirja! Ja kiitos samoin :)

      Poista